"How to be happy. Decide every morning

that you're in a good mood."

Mikä onkaan paras tapa aloittaa sunnuntai, kuin pitkien yöunien jälkeinen brunssi kotona oman rakkaan kanssa. Onnea on myös yhteinen sunnuntai vapaapäivänä (harvinaista meillä). Rakastan brunsseja, jotka ovat kuin aamiainen, mutta hieman tuhdimpana versiona. Tällaista oli meillä tänään tarjolla.  

MENU

- Appelsiinimehua, kuohuviiniä

- Pannukakkuja ja vaahterasiirappia

- Pekonia ja scrambled eggs 

- Tuoreita marjoja

- Kreikkalaista jogurttia ja granolaa

- Croissantteja

- Brie-juustoa ja hilloja

Granola

5 dl kaurahiutaleita

2-3 dl vapaavalintaisia pähkinöitä, manteleita siemeniä ja kuivattuja marjoja/hedelmiä (minä käytin vähän sellaisella mitä kaapista sattui löytymään tyylillä erilaisia pähkinöitä, manteleita ja rakastamiani kuivattuja luomukarpaloita)

1 dl muscovadosokeri

0,7 dl vapaavalintainen makeutus (esim. hunaja)

0,5 tl suolaa

Sekoita kaikki ainekset yhteen ja paahda uunissa 200 asteessa noin 15-25 min välillä sekoitellen. Granola on valmista, kun ihana tuoksu valtaa keittiön.

Amerikkalaiset pannukakut

5 dl vehnäjauhoja

1,5 rkl leivinjauhetta

1 dl sokeria

Purkki kermaviiliä

1 dl kermaa

1,5 dl maitoa

0,5 dl öljyä

3 rkl voita (sulatettua)

Yhdistä erillään sekoitetut kuivat ja nestemäiset ainekset huolellisesti keskenään. Paista miedolla lämmöllä ilman rasvaa. Kun pannukakun pintaan ilmestyy kuplia, niin se on valmis käännettäväksi. 

Tarjoile vaahterasiirapin sekä tuoreiden marjojen kera. Olin niin kovin onnellinen, kun löysin oikeasti ihanilta maistuvia (ulkomaisia tosin tietenkin) vadelmia tähän aikaan vuodesta. 

Mimosa on mitä ihanin ja kevein drinkki brunssille. Tämän herkuttelubrunssin jälkeen olikin ihanaa suunnata kaupungille (ja jaksoi kyllä koko päivän ilman nälkää!). Kävimme mm. lakritsifestivaaleilla Katajanokalla. Sieltä tarttui mukaan vähän leffaherkkuja nyt illaksi. 

Toivon sinulle rauhallista sunnuntai-iltaa!

PS// Mietin hetken viitsinkö laittaa blogiin vielä mitään tällaista hömppää tämän viikon jälkeen. Tulin kuitenkin siihen lopputulokseen, että juuri nyt kaikenlaiset hyvänmielen jutut tulevat erityisen tarpeeseen Pariisin terrori-iskujen jälkeen. Rakkautta, rauhaa ja hymyjä, niitä tarvitaan. 

Good things are going to happen

"If it felt good when you did it. Don't regret it."

Tämä pimeys on tänä syksynä purrut minuun jotenkin erityisen kovasti. Stressitasot ovat muutenkin lennelleet aika hurjissa korkeuksissa, mutta pimeys on jotenkin oikein vahvistanut sitä. Kuinka ärsyttävää, kun sekä töihin lähtiessä, että palatessa on pimeää! Pimeydelle ei kuitenkaan voi mitään, mutta omille stressitasoille voi. Ajattelinkin nyt jakaa muutaman keinon stressin kesytykseen. Ja voin muuten sanoa, että jos jossain olen lahjakas niin stressaamisessa. Voi miten paljon olenkaan elämäni aikana kuluttanut energiaa turhaan stressaamiseen. Minulla on usein ennen jotain vähän jännittävää tapahtumaa noin sata erilaista kauhuskenaarioita, joista vielä ei kyllä ole yksikään toteutunut. Mielessä on vain lista asioita, jotka saattaisivat mennä pieleen. Olen kuitenkin oppinut paljon, etenkin viime vuoden ansiosta, joka oli ehdottomasti elämäni rankinta aikaa. Tuli oma äkillinen hurja sairastuminen, ja kun siitä oli vihdoin selvitty niin läheisen vakava sairaus ja paljon paljon muuta. Silloin ajattelin hetken verran, että tästä ei ikinä pysty selviämään. Hauskaa näin jälkikäteen todeta kyllä selvittiin ja hyvin selvittiinkin. 

1. Ensinnäkin olen oppinut, että saa mokata. Jos jokin esitys, tentti tms. meneekin pieleen, vaikka kuinka olisit siihen valmistautunut, niin sittenpä menee! Harmittaa ehkä pari päivää, mutta lopulta vain naurattaa. Tai jos ei naurata, niin ainakin on oppinut jotain. Muistan, kun ymmärsin tämän vihdoin ja voi miten suuri helpotus se oli. Aina ei todellakaan tarvitse onnistua.

"HOPE. Hold on, pain ends"

2. Saa sanoa en osaa. Minulla oli pitkään aika, jolloin koin, että on noloa myöntää olevansa pihalla asiassa x. Nykyään en välitä, vaikka muut pitäisivätkin minua aivan osaamattomana blondina. Mieluummin varmistan asian, kuin teen sen väärin vain sen tähden, etten kehdannut kysyä apua. 

"Don't you dare give up."

3. Vapaata saa ja täytyy olla. Mitä kovempi työtahti tai muuten rankka elämäntilanne, sitä enemmän kunnon nollausvapaata tarvitsee. Minulla on nykyään sääntö, etten vapaapäiviksi sovi oikeastaan mitään (ellei se ole jotain erityisen kivaa), sillä minulla ei ole kovin paljon vapaita. Haluan vapaapäivinä tehdä sitä mitä huvittaa, enkä sitä mitä kalenteri pakottaa tekemään. 

4. Nykyään, jos mieleeni putkahtaa joku pienehkö tai miksei vähän isompikin huolenaihe ja tunnen jo miten stressitasot alkavat nousta huimiin korkeuksiin, niin sanon usein itselleni vain c'est la vie ja ohitan huolen olankohautuksella. Ja jos joku huoli on sellainen, että sille voi tehdä jotain, niin mieluummin nykyään toimin kuin vain olen hullun stressaantunut. Mutta ehkä vaikeinta on myöntää itselleen, että juuri nyt ei voi tälle asialle yhtään mitään, eikä stressaaminen auta pätkän vertaa. Tämän oppiminen on täysin mahdollista! 

"Know this: you can start over, each morning."

5. Aina ei tarvitse jaksaa. Yliväsyneenä pitkän päivän jälkeen on ihan turha lähteä tekemään ruokaa tai lenkille ihan vain koska on pakko jaksaa, silloin kannattaa ulkoistaa illallinen pizzataksille tai lempiraflalle ja lenkin sijaista katsoa vaikka joku ihana leffa. Liikunta on todella tärkeää jaksamisen kannalta, mutta liian väsyneenä ja univelkaisena siitä ei hyödy. (Tosin suosittelen lämpimästi superstressaantuneille lempeitä kävely- tai juoksulenkkejä, joissa ei pyritä todellakaan huipputuloksiin vaan hyvään oloon. Niitä voi vaikka vapaapäivinä harjoittaa ja hyvä olo on taattu.)

6. Täydellinen onnistuminen ei ole pakollinen. On täysin hyväksyttävää suoriutua keskiverrosti. Pakonomainen täydellisyyteen tähtääminen vie aivan turhan paljon energiaa. Ja mitä siitä pahaa oikeasti tapahtuu, jos ei jotakin asiaa suorita ihan täydellisesti vaan "vain" keskiverrosti. Ei mitään.

7. Joskus on vain parempi poksauttaa se skumppapullo kuin valvoa yöllä pikkutunneille astin stressaten pienistä asioista (joista tietenkin juuri niillä pikkutunneilla tulee maailmaa suurempia vaikeuksia). C'est la vie. 

Ihanaa viikkoa! 

Onnea on

…skumppa-aamiainen syntymäpäiväni kunniaksi. Olin haaveillut jo pitkään aamiaisesta skumpan kera, joten synttärit tarjosivat siihen mitä parhaimman syyn. 

…vihdoin valmis oma pieni kotitoimistoni. En jaksanut muuton jälkeen heti raahata uuteen kotiin työpöytääni, joten se oli pari kuukautta tilapäissäilytyksessä, kunnes viime viikolla sisustin itselleni pienen kotitoimistopisteen. 

…pieni kukkameri juhlien jälkeisenä aamuna.

…nämä suloiset minikokoiset Diorin tuotteet, jotka tulivat kaupanpäällisinä. Olen vähän heikkona kaikkeen minikokoiseen, joten nämä aiheuttivat pieniä ihastuksen huokaisuja.

…tämä Efva Attlingin upea asennekaulakoru, joka on kaulassani aina, kun koen tarvitsevani hieman extratsemppiä.

Ihanaa sunnuntaita!

Pieniä asioita

 Olen joskus aikoja sitten saanut haasteen asioita joita et tiennyt minusta, mutta se oli jäänyt jostain syystä luonnoksiin. Nyt päätin, että olisi korkea aika toteuttaa tämä, sillä ainakin omasta mielestäni nämä pienet faktat ovat aika hauskaa luettavaa välillä muiden blogeissa. Ennen kaikkea raapaisu pintaa syvemmälle! 

1. Olen aivan toivottoman huono suunnistaja. Onneksi läheiseni tietävät tämän ja saan erityisen tarkat ohjeet heiltä, mikäli joudun johonkin uuteen paikkaan suunnistamaan. Puhelimen navigointi-ohjelmatkaan eivät minua ole auttaneet.

2. Minulla on ollut jo aika pitkään todella siis todella kova koirakuume. Onneksi poikaystäväni on pikkuhiljaa alkanut näyttää vihreää valoa koirahaaveelleni. Haaveena on, että ensi vuonna täällä tassuttelee pieni karvapallo. <3 

3. Perusluonteeni on iloinen ja positiivinen, mutta olen myös ihan superherkkis ja melko dramaattinen. Kyyneleet nousevat silmiini läheisteni mielestä vähän liiankin usein ja olen myös saanut erilaisia lempinimiä tämän ominaisuuden johdosta. Esim. draamaqueen. Herkkistelyn syynä voi olla ihan vain suloisen koiranpennun näkeminen tai jonkin epäoikeudenmukaisuuden kohtaaminen! 

 4. Inhoan kermavaahtoa! Jossain kakun välissä tai pavlovan päällä se vielä uppoaa, mutta esim. perinteisten kermakakkujen kermapäällysteiset reunat ovat jo too much. Puhumattakaan vaahdosta sellaisenaan, ääk!

5. Olen suuri Bond -fani. Ehdoton suosikkini on Casino Royale. Ja odotan tietenkin nyt perjantaina suomessa ensi-iltansa saavaa uutta Bondia kuin kuuta nousevaa. Menemme katsomaan Spectren ensi viikolla, siihen asti pitäisi siis jaksaa odottaa. 

6. Rakastan aprikooseja yli kaiken! Ne ovat todellista sesonkiruokaa, joten (aina aivan liian lyhyen) aprikoosikauden jälkeen poden pienimuotoista masista, joka hoituu kuivatuilla aprikooseilla ja aprikoosihillolla.

7. Minulla ei ole ajokorttia, vaikka tämä asia on ollut rehellisesti sanoen pienen ikuisuuden työn alla. Nyt alkusyksystä palasin autokoulun penkeille ja voin sanoa, että tunsin oloni vähintäänkin vanhaksi 17-vuotiaiden seurassa. Hieman hävetti oma saamattomuus! Mutta nyt autokoulu on kuitenkin vihdoin ja viimein aivan loppusuoralla.

8. Takanani on todellinen muutosten syksy. Pienessä ajassa vaihtui niin koti, paikkakunta kuin työpaikkakin. On ollut kovasti uuteen totuttelua kuin täysin uusienkin asioiden opettelua, mutta nyt uusi koti on juuri niin kodikas kuin olen aina toivonut ja uusi työkin alkaa pikkuhiljaa tuntua enemmän miellyttävältä rutiinilta kuin jatkuvalta painetehtävältä (tiedättehän ne ensimmäiset päivät uudessa työssä, kun tapaat niin monia uusia ihmisiä ja yrität samalla sisäistää mieletöntä määrää uutta tietoa, niiden päivien jälkeen ei voi melkein muuta kuin kaatua suoraan sänkyyn). 

Bonjour

"Make your story so beautiful mermaids 

have trouble believing it's true."

Iso kimpullinen ruusuja, ihanaa musiikkia (tämä Adelen uutuus on mielestäni aivan ihana ja se on soinut repeatilla tämän toisen ihanan lisäksi), aikaa läheisten kanssa, herkkuaamiaisia, pitkiä yöunia, suloisia suudelmia, popkorn-kulhollisia, onnellisia hymyjä, monia glögilasillisia… Niistä on tämä viikonloppu tehty. 

Aamiaisen katoin tarjottimelle ja vein sänkyyn ihan vaan, koska viikonloppuna voi. Brie-juusto kuuluu myös ehdottomasti viikonloppuun ja se onkin aivan ihanaa tarjoiltuna croissantin ja aprikoosi- tai viikunaihillon kera. Ranskalaisen Présidentin brie on minusta yksi parhaista. 

Toivon sinulle ihanaa ja rentouttavaa sunnuntaita! Omani huipentuu illalla taas Solsidanin uuteen jaksoon. 

Suklaaruudut

"Chocolate is the answear. Who cares what the question is."

Tämä ohje löytyykin vanhan blogini puolelta, mutta päätin laittaa sen tänne hieman päivitettynä ja uusien kuvien kera. Aina varma ohje, joka pelastaa, kun tekee mieli jotain ihanaa suklaista. Aikaa suklaaruutujen tekemiseen menee todella vähän, sillä pohjaa ei tarvitse esim. vatkata mitenkään. Ja ihana mehukkuus syntyy maitokahvilla kostuttamisen ansiosta. Kuorrutetta täytyy olla runsaasti ja se viimeistellään reilulla tomusokerilla. Voita tai sokeria ei tästä reseptistä puutu, mutta ei näillä joka päivä herkutellakaan. Mitään kauneuskuningattaria nämä suklaaruudut eivät ehkä ole, mutta takaan, että sen minkä ne kauneudessä häviävät, niin herkullisuudellaan korvaavat.

Suklaaruudut

Pohja

200 g voita

2,5 dl maitokahvia

5 dl vehnäjauhoja

3 dl sokeria

3 tl leivinjauhe

3 kananmunaa

3 tl vaniljasokeria

4 rkl kaakaojauhe

Sekoita kaikki pohjan ainekset huolellisesti keskenään. Paista 200 asteessa noin vartin verran tai hieman vähemmän. 

Kostutus

n. 1 dl maitokahvia

Anna jäähtyä ja kosteuta sitten hyvin vaalealla maitokahvilla (lisäsin kahviin vielä hippusen vaniljapulveria. 

Kuorrutus

100 g voita

6 dl tomusokeri

3 rkl kaakao

1 dl (tai hieman vähemmän) kahvia

Sekoita ensin sulatettu voi ja kahvi huolellisesti keskenään. Lisää sitten (halutessasi siivilöiden) kaakao ja tomusokeri. Levitä kuorrute jäähtyneen pohjan päälle varovasti. Koristele tomusokerilla, kun kuorrutekin on jäähtynyt. 

 Minulla on muuten pieni projekti meneillään. Hankin Papershopista tämän ihanan reseptilaatikon. Laitan tänne nyt talteen suosikkireseptini ja aion niitä bloginkin puolella jakaa. 

Ihanaa lauantaita!

Ihaninta juuri nyt

Täällä viikko on kulunut aikamoisessa stressissä ja niin yöunet kuin ruokahalukin ovat kadonneet. Tiedättehän ne epätoivon hetket, kun tuntuu ettei mistään tule mitään ja kaikki menee pieleen. Mutta kummasti ne asiat aina järjestyvät parhain päin. Ja jos jokin silti menee pieleen, niin "know this: you can start over, each morning". Nyt kuitenkin stressi helpottamaan päin, mutta teki silti hyvää muistuttaa itseään niistä pienistä asioista, jotka ovat ihaninta juuri nyt.

- Vapaa viikonloppu pitkään aikaan

- Kaunis hortensian oksa

- Juuri siivottu koti 

-Lasissa perjantaiskumppaa

- Leffailta rakkaan kanssa

- Lämpöisen huovan alle käpertyminen glögilasin kanssa kynttilän valossa

 - Sushiherkuttelut ja kaupunkikierros eilen hyvän ystävän kanssa. 

- Eilisen kaupunkikierroksen paras kauppa. Tässä ihanassa kaupassa 

meinasimme hieman seota. Liikaa kaikkea ihanaa ja kaunista. Meille molemmille 

tarttui mukaan jotain pientä ihanaa...

- Se että huomenna saa nukkua pitkään ilman herätyksiä

- Ihana pieni kulhollinen perjantai-illan herkkuja… Huomenna joudun ehkä poikkeamaan 

jo toisen kerran toiseen lempikarkkikauppaani tällä viikolla.

Ihanaa viikonloppua!